Mopon renkaat – mitä niistä pitää tietää?
Moposportin valikoimasta löydät kattavasti erilaisia mopon, skootterin ja moottoripyörän renkaita. Tästä syystä oikean renkaan valinta voikin joskus tuntua haastavalta. Renkaissa käytetään erilaisia kumiseoksia, niiden kokomerkinnät ovat tuumissa ja millimetreissä, osa on matalaprofiilisia ja joissakin on karkea kuviointi kun taas toisissa sporttinen katukuvio. Tässä artikkelissa yritämme kertoa tärkeimmät tiedot, jotka on hyvä tietää ennen uuden renkaan hankkimista.
Rengaskoon lukeminen
Tämä on perustietoa, joka on pakko osata ennen renkaan vaihtoa. Käytännössä jokaisen renkaan kyljessä on ilmoitettu sen rengaskoko. Rengaskoon ilmoittamiseen on kaksi eri tapaa, millimetreissä ilmoittaminen (130/70-17) tai tuumissa ilmoittaminen (3.50-8). Rengaskokomerkinnän numeroiden lisäksi samassa yhteydessä on yleensä kirjaimia ja numeroita, jotka kertovat renkaan tyypistä, nopeusluokituksen sekä kuormitusluokituksen. Käsitellään nopeus- ja kuormitusluokka hieman myöhemmin ja aloitetaan rengaskoosta.
Millimetriset koot
Yleisin mopoilijan ostama rengaskoko on 130/70-17, joten puretaan tämä numerosarja osiksi. Ensimmäisenä meillä on 130, joka kertoo renkaan leveyden millimetreinä. Eli esimerkiksi 130/60-17, 130/70-17 ja 130/80-17 ovat kaikki 130 mm leveitä renkaita. Renkaan leveys on ratkaiseva tekijä siinä, sopiiko rengas vanteelle. Jatketaan esimerkkirenkaan 130/70-17 purkamista seuraavalla numerolla, eli / -merkin jälkeen tulevalla 70 luvulla. Tämä luku kertoo meille renkaan mittasuhteen, ei siis suoraan korkeutta. 130/70-17 renkaassa renkaan korkeus (eli profiili) on 70% sen leveydestä. Korkeus millimetreinä saadaan siis laskutoimituksella 130 x 0,7 = 91 mm. Jos rengaskoko on 130/80-17 on sen profiili 80% leveydestä, eli 130 x 0,8 = 104 mm. Jos taas kyseessä olisi pienempi skootterin rengas, esimerkiksi 110/70-12, on sen leveys 110 mm ja profiili 70% tästä, eli 77 mm. Viimeinen luku rengaskoosta 130/70-17 on 17, joka kertoo renkaalle sopivan vannekoon. Vannekoko ilmoitetaan kuitenkin aina tuumina. Eli, 130/70-17 renkaan vannekoko on 17″, 110/70-12 renkaan vannekoko taas 12″.
Renkaan profiilin ja vannekoon välissä on usein kirjain R tai B. Tämä puolestaan kertoo meille renkaan rakennetyypin. R tarkoittaa radiaalirengasta, B ristikudosrengasta. Mikäli kokomerkinnän yhteydessä ei ole kumpaakaan kirjainta, on yleensä kyse ristikudosrenkaasta. Ristikudosrenkaissa sen runko muodostuu ristikkäin ladotuista kudoskerroksista. Tässä valmistusmenetelmässä renkaan koko rakenne on yhtenäinen, eli renkaan kyljet ovat kiinteästi samaa pintaa kulutuspinnan kanssa. Radiaalirenkaassa taas kudoslangat kulkevat lähes täysin pyörän säteen suuntaisesti ja päälimmäisenä kerroksena on tukivyö aivan kulutuspinnan alla. Radiaalirenkaassa kulutuspinta ja renkaan kyljet ovat itsenäisiä komponentteja ja renkaan sivut joustavat paremmin. Joustavammat kyljet taas parantavat kulutuspinnan otetta tien pinnasta. Radiaalirenkaissa paine jakautuu paremmin ja rengas kuluu tasaisemmin. Ristikudosrenkaiden etuna taas on jäykemmän rungon tuoma parempi kantavuus. Ristikudosrenkaat soveltuvat parhaiten matalampiin nopeuksiin, kun taas radiaalirenkaat ovat miellyttävämmät suurissakin nopeuksissa. Normaaleissa mopon ajonopeuksissa ero ei ole niin merkittävä, mutta radiaalirenkaan kylkien parempi jousto tekee ajamisesta hieman pehmeämpää. Moottoripyörien suuremmissa matkanopeuksissa radiaalirengas erottuu selvästi edukseen.
Tuumakoot
Tuumakoon tulkitseminen on hieman yksinkertaisempaa. Tuumakokoisissa renkaissa mittasuhde on normaalisti 1:1, eli renkaan leveys ja korkeus (profiili) ovat samat. Esimerkiksi 3.50-8 renkaan leveys ja profiili on 3,5 tuumaa ja sen leveys millimetreinä saadaan yksinkertaisella kertolaskulla kertoimella 25,4. Eli kun 1″ = 25,4 mm, on 3,5″ leveän renkaan leveys sekä profiili 88,9 mm. Seuraava luku, esimerkkikoossa 3.50-8 on vanteen tuumakoko. Eli tämä nimenomainen rengas on tarkoitettu 8″ vanteelle.
Moottoripyörän renkaan kantavuus
Rengaskoon jälkeen seuraava numero-kirjainyhdistelmä, esimerkiksi 47L, kertoo renkaan kantavuusluokituksen sekä nopeusluokituksen. Numerot (tässä tapauksessa 47) kertovat renkaan kantavuuden. Kantavuus- ja nopeusluokitus ovat samat riippumatta siitä, ilmoitetaanko renkaan koko millimetreinä vai tuumina. Mopot ovat normaalisti rakenteeltaan kevyitä, joten kantavuusluokitus ei ole normaalisti mopoilijalle niin merkittävä tieto. Kuitenkin, joissakin vanhoihin klassikkopyöriin suunnitelluissa renkaissa kantavuus on todella matala, koska se on suunniteltu erittäin kevyelle mopolle tai moottoripyörälle. Alla olevasta taulukosta löydät mopon ja moottoripyörän renkaan kantavuudet väliltä 33 – 90. Taulukosta voidaan lukea, että esimerkiksi kantavuusluokitus 47 kestää 175 kg kuorman. Huomaa, että kantavuus kertoo yhden renkaan kantavuuden ja renkaiden kokonaiskantavuus saadaan laskemalla yhteen kaikkien renkaiden kantavuus. Moottoripyörän painojakauma voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että paino ei jakaudu täysin tasan renkaiden välille ja renkaat kannattaakin ylimitoittaa kantavuuden osalta sekä huomioida suurin mahdollinen kuorma, joka pyörän päälle tulee (moottoripyörä, matkustajat sekä matkatavarat).
| koodi | Kantavuus (kg) | koodi | Kantavuus (kg) | |
| 33 | 115 kg | 62 | 265 kg | |
| 34 | 117 kg | 63 | 272 kg | |
| 35 | 121 kg | 64 | 279 kg | |
| 36 | 125 kg | 65 | 289 kg | |
| 37 | 128 kg | 66 | 299 kg | |
| 38 | 132 kg | 67 | 307 kg | |
| 39 | 136 kg | 68 | 314 kg | |
| 40 | 140 kg | 69 | 324 kg | |
| 41 | 145 kg | 70 | 335 kg | |
| 42 | 150 kg | 71 | 345 kg | |
| 43 | 155 kg | 72 | 355 kg | |
| 44 | 160 kg | 73 | 365 kg | |
| 45 | 165 kg | 74 | 375 kg | |
| 46 | 170 kg | 75 | 387 kg | |
| 47 | 175 kg | 76 | 400 kg | |
| 48 | 180 kg | 77 | 412 kg | |
| 49 | 185 kg | 78 | 425 kg | |
| 50 | 190 kg | 79 | 437 kg | |
| 51 | 195 kg | 80 | 450 kg | |
| 52 | 200 kg | 81 | 462 kg | |
| 53 | 206 kg | 82 | 475 kg | |
| 54 | 212 kg | 83 | 487 kg | |
| 55 | 218 kg | 84 | 500 kg | |
| 56 | 224 kg | 85 | 515 kg | |
| 57 | 230 kg | 86 | 530 kg | |
| 58 | 236 kg | 87 | 545 kg | |
| 59 | 243 kg | 88 | 560 kg | |
| 60 | 250 kg | 89 | 580 kg | |
| 61 | 257 kg | 90 | 600 kg |
Moottoripyörän renkaan nopeus
Edellisessä esimerkissä käytettiin merkintää 47L, josta luku 47 kertoi renkaan kantavuuden. Nyt siirrytään kirjaimeen L, joka puolestaan kertoo renkaan nopeusluokituksen. Renkaan nopeusluokitus tarkoittaa suurinta nopeutta, johon tämä rengas on suunniteltu. Koska vakiomopon suurin sallittu nopeus on 45 km/h, eivät nopeusluokituksetkaan juuri vaikuta normaalin mopoilijan rengasvalintaan. Kevytmoottoripyörissä sekä moottoripyörissä tulee kuitenkin jo kiinnittää huomiota renkaan nopeusluokitukseen. Erityisesti ulkomailla, joissa suurimmat nopeudet voivat olla yli Suomen 120 km/h on renkaan nopeusluokituksella jo paljon merkitystä. Alla olevasta taulukosta näet, mitä huippunopeutta milläkin renkaalla saa ajaa. Esimerkiksi luokituksella 47L olevan renkaan suurin sallittu nopeus on 121 km/h.
| Koodi | Enimmäisnopeus |
| F | 80 km/h |
| J | 100 km/h |
| K | 109 km/h |
| L | 121 km/h |
| M | 130 km/h |
| N | 140 km/h |
| P | 150 km/h |
| Q | 159 km/h |
| R | 170 km/h |
| S | 180 km/h |
| T | 190 km/h |
| U | 200 km/h |
| H | 210 km/h |
| V | 240 km/h |
| Z/ZR | 240+ km/h |
| W | 270 km/h |
| Y | 299 km/h |
Rengasta valitessa renkaan nopeus- ja kuormitusluokkaan ei yleensä kiinnitetä huomiota. Asiansa osaava huoltoliike luonnollisesti valitseekin aina sopivan renkaan, mutta erityisesti itse rengasta ostaessa kannattaa myös näihin kiinnittää huomiota. Kantavuus- ja nopeusluokan ylittäminen voi aiheuttaa erittäin vaarallisia tilanteita, mikäli rengas pääsee hajoamaan suurissa nopeuksissa.
Kapeamman tai leveämmän renkaan asentaminen
Mopon vanne on suunniteltu tietylle rengasleveydelle, eikä vanteeseen kannata asentaa väärän kokoista rengasta. Liian leveän renkaan asentaminen kapeammalle vanteelle puristaa rengasta toisesta päästä kasaan jolloin renkaan seinämät eivät ole suorassa ja renkaalle suunnitellut pito-ominaisuudet, kuten rengaskuvion veden syrjäytys eivät toimi oikein. Liian kapean renkaan asentaminen taas aiheuttaa päinvastaisen ilmiön. Rengas painuu kasaan vannetta vasten ja pahimmillaan sen kyljessä oleva kumipinta, jonka ominaisuudet on suunniteltu kaarretta varten, joutuu kosketuksiin asfaltin kanssa jatkuvasti. Mikäli haluat vaihtaa pyörääsi leveämmän tai kapeamman renkaan, vaihda silloin myös haluamallesi rengasleveydelle sopiva vanne.
Sisärengas tai tubeless vanne
Moottoripyörän renkaassa on usein merkintä TL tai TT. Tämä merkintä kertoo, tarvitaanko renkaan kanssa sisärengas vai ei. TL = Tubeless, eli sisärengasta ei tarvita, kun rengas asennetaan tubeless vanteelle. TT = Tube Type, eli renkaan kanssa on aina käytettävä sisärengasta.
Jotkin mopon ja moottoripyörän vanteet ovat Tubeless -vanteita, jolloin niihin voidaan asentaa tubeless -rengas ilman erillistä sisäkumia. Useimmiten yhtenevällä vannekehällä varustetut puolavanteet ovat tubeless -vanteita kun taas pinnavanteet sekä halkaistavat vanteet vaativat erillisen sisärenkaan. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton sääntö, joten tarkasta vanteen valmistajalta, onko kyseessä tubeless vanne. Tubeless vanteet ovat herkempiä iskuille, pienikin vääntymä vanteessa voi vuotaa vähitellen renkaasta ilmaa ulos.
Tubeless renkaan voi asentaa myös tube type vanteelle, mutta tällöin sen kanssa on käytettävä erillistä sisärengasta.
Erityisesti pinnavanteissa on varmistettava, että vanteen sisällä on vannenauha. Vannenauha on kuminauha, joka kiertää vanteen sisällä ja suojaa sisäkumia vanteen pinnoilta, jotka voivat puhkaista sisärenkaan ajossa.
Tasapainotusmerkintä
Joissakin katurenkaissa on tasapainotusmerkintä, eli pieni värillinen täplä renkaan kyljessä. Yleensä tasapainotusmerkintä tarkoittaa renkaan kevyintä kohtaa, joka kannattaa asentaa siihen kohtaan vannetta, jossa on renkaan ilmanpaineen täyttöventtiili. Näin renkaan kevyin kohta kompensoi venttiilin tuomaa ylimääräistä painoa.
Rengaspaineet
Löydät oman mopon suositellut rengaspaineet mopon ohjekirjasta. Yleisohjetta tähän ei voi antaa, koska moni tekijä vaikuttaa siihen, minkälaiset rengaspaineet ovat parhaat juuri sinun mopoon tai moottoripyörään. Renkaan kyljessä on yleensä merkitty renkaan suurin sallittu paine (Max Load XXX), jota ei saa ylittää. Tarkasta pyöräsi rengaspaineet säännöllisesti ja noudata valmistajan suosituksia rengaspaineista. Oikeat rengaspaineet tekevät ajamisesta mukavampaa, lisäävät turvallisuutta kun renkaan oikea osa on kulloinkin kosketuksissa maanpinnan kanssa sekä pienentävät vierintävastusta ja näin tekevät ajamisesta taloudellisempaa.
Renkaan kuvio ja materiaali
Nyt kun tekniset yksityiskohdat on käsitelty, päästään lopulta renkaan valinnan parhaaseen vaiheeseen, eli rengaskuvioon. Mopoon ja moottoripyörään on saatavana paljon erilaisia renkaita, ja niiden kuviot voidaan jakaa karkeasti kahteen pääkategoriaan: nappularenkaisiin ja katurenkaisiin. Nimensä mukaisesti katurenkaat ovat asfaltille suunniteltuja renkaita ja nappularenkaat puolestaan soveltuvat maastoon. Mitä karkeampi maasto, sitä karkeampi nappulakuvio on hyvä nyrkkisääntö. Erityisesti huonolla säällä ja asfaltilla ajettaessa katurenkaan ominaisuudet korostuvat jo pienissä nopeuksissa.
Katurenkaan kuvion tarkoituksena on poistaa vettä asfaltin ja renkaan välistä mahdollisimman tehokkaasti, jolloin renkaan pito tienpinnasta paranee. Tästä syystä rengas tulee myös vaihtaa ajoissa, ennen kuin sen kuvio on kulunut liian matalaksi. Jos rengas ei pysty poistamaan tarpeeksi vettä pois sen tieltä, ei renkaan kontaktipinta pääse kosketuksiin asfaltin kanssa ja tämä johtaa vesiliirtoon, eli rengas kulkee vain veden päällä ilman kontaktia asfalttiin. Vesiliirrossa renkaalla ei ole lainkaan pitoa ja tällöin pyörää ei myöskään pysty ohjaamaan laisinkaan, joka voi johtaa todella vaarallisiin tilanteisiin liikenteessä. Renkaan pyörimissuunnalla on myös suuri vaikutus sen kykyyn poistaa vettä tieltään. Joidenkin suurien moottoripyörien eturengas saattaa olla saman kokoinen, kuin pienempien mopojen takarengas. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kyseinen rengas sopii sekä etu- että takarenkaaksi. Jos renkaan tuotetiedoissa on maininta ”etu” tai ”taka”, silloin rengas on tarkoitettu vain siihen käyttöön. Eturenkaan kuvio on usein takarenkaaseen nähden päinvastainen, ja se ei välttämättä toimi toisin päin asennettuna.
Nappularengaan taas tulee toimia pettävällä alustalla, eli esimerkiksi sorassa, hiekassa ja mullassa. Karkea nappulakuvio antaa hyvän pidon kun rengas pääsee uppoamaan maaperään, kun taas kovemmalla pinnalla suuret nappulat voivat aiheuttaa pomppimista.
Erityisesti kalliimmissa radiaalirenkaissa renkaan eri pinnat voivat olla eri kumiseoksia. Renkaan varsinainen kulutuspinta, joka on jatkuvasti kosketuksissa maan kanssa, lämpenee nopeasti ja saavuttaa optimaalisen pidon kun rengas on hieman lämmennyt. Renkaan kyljet puolestaan ovat kosketuksissa maanpinnan kanssa vain kaarteissa, jolloin ne eivät ole yhtä lämpimät normaalissa ajossa kuin renkaiden varsinainen kontaktipinta. Tästä syystä renkaan kyljet valmistetaan kumiseoksesta, jonka pito-ominaisuudet ovat paremmat jo matalammissa lämpötiloissa.
Lisätietoa oikean renkaan valinnasta saat asiakaspalvelustamme sekä myymälöiden henkilökunnalta.