Kategoria: Tietopankki

Kevyet sähköajoneuvot – sähköpotkulautojen ja Kruiserien säännöt

Posted on by Tuomo Puustinen

Viime vuosina kevyet sähköajoneuvot – kuten sähköpotkulaudat ja Kontio Kruiserit – ovat yleistyneet nopeasti. Kevyet sähköajoneuvot rinnastetaan lain mukaan polkupyöriin ja niitä koskee pääosin sama lainsäädäntö kuin polkupyöriäkin.
Kontio Kruiser
Kontio Kruiser sähköajoneuvoilla kulkevat niin nuoret kuin vanhemmatkin.

Kevyen sähköajoneuvon yleisimmät tunnusmerkit ovat enintään 25 km/h huippunopeus sekä enintään 1000W tehoinen sähkömoottori. Näistä rajoituksista ei ole poikkeuksia, jotka sallisivat niiden ylittämisen. Jos kevyessä sähköajoneuvossa on istuin, kuten esimerkiksi Kontio Kruiserissa, Coopopissa tai Skyteam e-Minissä, on ajoneuvon oltava tarkoitettu pääasiassa maastokäyttöön. Maastokäyttö ei tarkoita pelkästään metsässä ajoa, vaan esimerkiksi päällystämättömiä teitä joilla ajaminen ilman tukevaa istuinta voi olla vaarallista.

Poikkeuksellisesti myös yksinomaan liikuntarajoitteisten käyttöön tarkoitetussa kevyessä sähköajoneuvossa, kuten Kontio SilverFox malleissa, saa olla istuin vaikka ne on tarkoitettu ensisijaisesti päällystetyllä tiellä ajamiseen.

Kevyiden sähköajoneuvojen luokka on jätetty lainsäädännössä poikkeuksellisen avoimeksi, jolloin se mahdollistaa uudenlaisten kevyiden sähköajoneuvojen saamisen markkinoille nopeallakin aikataululla ilman raskasta tyyppihyväksyntäprosessia. Tämä mahdollistaa myös itse rakennettujen kevyiden sähköajoneuvojen käyttämisen. On siis täysin laillista valmistaa itse laillinen kevyt sähköajoneuvo, kunhan se täyttää teho-, nopeus- ja muut vaatimukset.

Mikäli kevyt sähköajoneuvo kulkee yli 25 km/h tai sen moottorin teho on yli 1000 W, tulee se rekisteröidä mopoksi. Tällöin ajoneuvon tulee kuitenkin täyttää kaikki muutkin mopolle asetetut vaatimukset, joita suurin osa kevyistä sähköajoneuvoista ei täytä. Ajoneuvon rekisteröinti mopoksi ilman tyyppihyväksyntää on myös vaikeaa sekä kallista. Käytännössä siis ”viritetylle” sähköajoneuvolle ei ole olemassa Suomessa ajoneuvoluokkaa.

Kevyet sähköajoneuvot ja turvallisuus

Elid sähköpotkulaudat Moposportista
Sähköpotkulaudat ovat erityisen käteviä kaupungissa. Kuvassa Elid S3 sähköpotkulauta

Kevyessä sähköajoneuvossa on oltava turvavarusteina ajovalo, heijastimet sekä äänimerkki (kuten torvi tai soittokello). Takavalo, jarruvalo, suuntavilkut tai taustapeilit eivät ole pakolliset, mutta ne lisäävät merkittävästi turvallisuutta liikenteessä. Koska kevyet sähköajoneuvot eivät ole tieliikenteeseen rekisteröitäviä eivätkä edellytä tyyppihyväksynnän täyttämistä, ei valojen myöskään tarvitse olla tieliikenteeseen hyväksyttyjä, eli E-hyväksyttyjä. Käytännössä ajovalona voi siis käyttää esimerkiksi tieliikenneajoneuvojen lisävaloksi tarkoitettuja valaisimia. Ajovalona voi käyttää myös kuljettajaan kiinnitettävää valaisinta, kuten otsalamppua.

Ikäihmisille suunniteltu Kontio SilverFox

Koska kevyissä sähköajoneuvoissa sovelletaan polkupyöräilijän liikennesääntöjä, on oikea ajotie näille laitteille pääsääntöisesti pyörätie. Jos ajoneuvon huippunopeus on suurempi, kuin 15 km/h, sillä ei pääsääntöisesti saa ajaa jalkakäytävällä edes jalankulkuvauhtia, vaan oikea ajopaikka on pyörätie. Alle 12-vuotias saa kuitenkin ajaa kevyellä sähköajoneuvolla myös jalkakäytävällä.

Tieliikennelain mukaan polkupyörällä ajettaessa – ja tällöin myös kevyellä sähköajoneuvolla ajettaessa kypärän käyttö ei ole pakollista, mutta se on suositeltavaa. Koska kevyillä sähköajoneuvoilla saavutetaan kulkuneuvon rakenne huomioiden melko suuri nopeus (25 km/h) nopeasti ja sillä liikutaan sekä nopeampien, että hitaampien, ajoneuvojen seassa, on hyvien turvavarusteiden käyttö erittäin suositeltavaa. Tilastot osoittavat, että sähköpotkulaudalla tapahtuneissa onnettomuuksissa on usein kaaduttu suoraan eteenpäin, ja kaatuminen on tapahtunut nopeasti jolloin kuljettajalla ei ole ollut juuri aikaa reagoida kaatumiseen, voi onnettomuudesta aiheutua vakavia vammoja pään ja kasvojen alueelle. Sähköpotkulaudan kanssa liikuttaessa myös leukaa suojaava kypärä on huomattavasti perinteistä polkupyöräkypärää turvallisempi vaihtoehto. Vaikka ajatus ”mopokypärästä” potkulautailuun voi kuulostaa liioitellulta, on sen antama lisäturvallisuus kiistaton.

Kevyellä sähköajoneuvolla saa kuljettaa matkustajia kuljettajan tai matkustajan iästä riippumatta. Jokaiselle matkustajalle on kuitenkin oltava oma paikka ajoneuvon kyydissä, eli ajoneuvon tulee olla todellisuudessa valmistettu kahta matkustajaa varten. Lain mukaan polkupyörässä – ja täten kevyessä sähköajoneuvossa – pitää matkustajia kuljetettaessa olla kaksi erillistä jarrua.

Kevyet sähköajoneuvot ja niiden huolto

Coopopilta löytyy 25km/h kulkevien mallien lisäksi myös mopoiksi rekisteröitäviä malleja, jotka kulkevat kovempaa.

Perinteisiin polttomoottorilla varustettuihin ajoneuvoihin verrattuna sähköajoneuvojen huolto-ohjelmat ovat huomattavasti kevyemmät, eikä kaikilla kevyillä sähköajoneuvoilla ole juuri laisinkaan kiinteää huolto-ohjelmaa. Tieliikennelaki määrittää, että polkupyörässä on aina oltava toimivat jarrut, ja käytännössä tämä vaatimus koskee myös kevyttä sähköajoneuvoa. Kaikissa kevyissä sähköajoneuvoissa on kuitenkin liikkuvia osia, joiden vapaa liikkuvuus on ajoneuvon hallittavuuden kannalta olennaista. Voitele kaikki liikkuvat osat säännöllisesti laadukkaalla yleisvoiteluaineella (kuten CRC 5-56). Renkaiden kunto tulee myös tarkastaa säännöllisesti. Myös sähköpotkulautojen renkaat kuluvat ja jotta ajoneuvo säilyy turvallisena ajaa, on kuluneet renkaat vaihdettava uusiin.

Suurin osa markkinoilla olevista kevyistä sähköajoneuvoista käyttää litium -akkuja niiden hyvien ominaisuuksien vuoksi. Oikein käytettynä laadukkaat litium -akut ovat turvallisia ja pitkäikäisiä. Mikäli ajoneuvon akku on vaurioitunut, älä käytä ajoneuvoa äläkä yritä ladata sitä, vaan ota yhteyttä ajoneuvon valmistajaan jolta saat lisäohjeita akun vaihtamiseen. On aina suositeltavaa käyttää vain valmistajan hyväksymää, kyseiseen ajoneuvoon tarkoitettua akkulaturia.

Jotta akku säilyisi mahdollisimman pitkään hyvänä, akun varaus kannattaa pitää 80% ja 20% välillä. Akkua ei siis kannata ajaa täysin tyhjäksi.

Artikkelin tiedot on varmistettu Liikenneturvan sekä Traficomin verkkopalveluista syyskuussa 2023.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

 

Mopon renkaat – mitä niistä pitää tietää?

Posted on by Tuomo Puustinen
Moposportin valikoimasta löydät kattavasti erilaisia mopon, skootterin ja moottoripyörän renkaita. Tästä syystä oikean renkaan valinta voikin joskus tuntua haastavalta. Renkaissa käytetään erilaisia kumiseoksia, niiden kokomerkinnät ovat tuumissa ja millimetreissä, osa on matalaprofiilisia ja joissakin on karkea kuviointi kun taas toisissa sporttinen katukuvio. Tässä artikkelissa yritämme kertoa tärkeimmät tiedot, jotka on hyvä tietää ennen uuden renkaan hankkimista.

Rengaskoon lukeminen

Tämä on perustietoa, joka on pakko osata ennen renkaan vaihtoa. Käytännössä jokaisen renkaan kyljessä on ilmoitettu sen rengaskoko. Rengaskoon ilmoittamiseen on kaksi eri tapaa, millimetreissä ilmoittaminen (130/70-17) tai tuumissa ilmoittaminen (3.50-8). Rengaskokomerkinnän numeroiden lisäksi samassa yhteydessä on yleensä kirjaimia ja numeroita, jotka kertovat renkaan tyypistä, nopeusluokituksen sekä kuormitusluokituksen. Käsitellään nopeus- ja kuormitusluokka hieman myöhemmin ja aloitetaan rengaskoosta.

Millimetriset koot

Yleisin mopoilijan ostama rengaskoko on 130/70-17, joten puretaan tämä numerosarja osiksi. Ensimmäisenä meillä on 130, joka kertoo renkaan leveyden millimetreinä. Eli esimerkiksi 130/60-17, 130/70-17 ja 130/80-17 ovat kaikki 130 mm leveitä renkaita. Renkaan leveys on ratkaiseva tekijä siinä, sopiiko rengas vanteelle. Jatketaan esimerkkirenkaan 130/70-17 purkamista seuraavalla numerolla, eli / -merkin jälkeen tulevalla 70 luvulla. Tämä luku kertoo meille renkaan mittasuhteen, ei siis suoraan korkeutta. 130/70-17 renkaassa renkaan korkeus (eli profiili) on 70% sen leveydestä. Korkeus millimetreinä saadaan siis laskutoimituksella 130 x 0,7 = 91 mm. Jos rengaskoko on 130/80-17 on sen profiili 80% leveydestä, eli 130 x 0,8 = 104 mm. Jos taas kyseessä olisi pienempi skootterin rengas, esimerkiksi 110/70-12, on sen leveys 110 mm ja profiili 70% tästä, eli 77 mm. Viimeinen luku rengaskoosta 130/70-17 on 17, joka kertoo renkaalle sopivan vannekoon. Vannekoko ilmoitetaan kuitenkin aina tuumina. Eli, 130/70-17 renkaan vannekoko on 17″, 110/70-12 renkaan vannekoko taas 12″.

Renkaan profiilin ja vannekoon välissä on usein kirjain R tai B. Tämä puolestaan kertoo meille renkaan rakennetyypin. R tarkoittaa radiaalirengasta, B ristikudosrengasta. Mikäli kokomerkinnän yhteydessä ei ole kumpaakaan kirjainta, on yleensä kyse ristikudosrenkaasta. Ristikudosrenkaissa sen runko muodostuu ristikkäin ladotuista kudoskerroksista. Tässä valmistusmenetelmässä renkaan koko rakenne on yhtenäinen, eli renkaan kyljet ovat kiinteästi samaa pintaa kulutuspinnan kanssa. Radiaalirenkaassa taas kudoslangat kulkevat lähes täysin pyörän säteen suuntaisesti ja päälimmäisenä kerroksena on tukivyö aivan kulutuspinnan alla. Radiaalirenkaassa kulutuspinta ja renkaan kyljet ovat itsenäisiä komponentteja ja renkaan sivut joustavat paremmin. Joustavammat kyljet taas parantavat kulutuspinnan otetta tien pinnasta. Radiaalirenkaissa paine jakautuu paremmin ja rengas kuluu tasaisemmin. Ristikudosrenkaiden etuna taas on jäykemmän rungon tuoma parempi kantavuus. Ristikudosrenkaat soveltuvat parhaiten matalampiin nopeuksiin, kun taas radiaalirenkaat ovat miellyttävämmät suurissakin nopeuksissa. Normaaleissa mopon ajonopeuksissa ero ei ole niin merkittävä, mutta radiaalirenkaan kylkien parempi jousto tekee ajamisesta hieman pehmeämpää. Moottoripyörien suuremmissa matkanopeuksissa radiaalirengas erottuu selvästi edukseen.

Tuumakoot

Tuumakoon tulkitseminen on hieman yksinkertaisempaa. Tuumakokoisissa renkaissa mittasuhde on normaalisti 1:1, eli renkaan leveys ja korkeus (profiili) ovat samat. Esimerkiksi 3.50-8 renkaan leveys ja profiili on 3,5 tuumaa ja sen leveys millimetreinä saadaan yksinkertaisella kertolaskulla kertoimella 25,4. Eli kun 1″ = 25,4 mm, on 3,5″ leveän renkaan leveys sekä profiili 88,9 mm. Seuraava luku, esimerkkikoossa 3.50-8 on vanteen tuumakoko. Eli tämä nimenomainen rengas on tarkoitettu 8″ vanteelle.

Moottoripyörän renkaan kantavuus

Rengaskoon jälkeen seuraava numero-kirjainyhdistelmä, esimerkiksi 47L, kertoo renkaan kantavuusluokituksen sekä nopeusluokituksen. Numerot (tässä tapauksessa 47) kertovat renkaan kantavuuden. Kantavuus- ja nopeusluokitus ovat samat riippumatta siitä, ilmoitetaanko renkaan koko millimetreinä vai tuumina. Mopot ovat normaalisti rakenteeltaan kevyitä, joten kantavuusluokitus ei ole normaalisti mopoilijalle niin merkittävä tieto. Kuitenkin, joissakin vanhoihin klassikkopyöriin suunnitelluissa renkaissa kantavuus on todella matala, koska se on suunniteltu erittäin kevyelle mopolle tai moottoripyörälle. Alla olevasta taulukosta löydät mopon ja moottoripyörän renkaan kantavuudet väliltä 33 – 90. Taulukosta voidaan lukea, että esimerkiksi kantavuusluokitus 47 kestää 175 kg kuorman. Huomaa, että kantavuus kertoo yhden renkaan kantavuuden ja renkaiden kokonaiskantavuus saadaan laskemalla yhteen kaikkien renkaiden kantavuus. Moottoripyörän painojakauma voi kuitenkin vaikuttaa siihen, että paino ei jakaudu täysin tasan renkaiden välille ja renkaat kannattaakin ylimitoittaa kantavuuden osalta sekä huomioida suurin mahdollinen kuorma, joka pyörän päälle tulee (moottoripyörä, matkustajat sekä matkatavarat).

koodi Kantavuus (kg) koodi Kantavuus (kg)
33 115 kg 62 265 kg
34 117 kg 63 272 kg
35 121 kg 64 279 kg
36 125 kg 65 289 kg
37 128 kg 66 299 kg
38 132 kg 67 307 kg
39 136 kg 68 314 kg
40 140 kg 69 324 kg
41 145 kg 70 335 kg
42 150 kg 71 345 kg
43 155 kg 72 355 kg
44 160 kg 73 365 kg
45 165 kg 74 375 kg
46 170 kg 75 387 kg
47 175 kg 76 400 kg
48 180 kg 77 412 kg
49 185 kg 78 425 kg
50 190 kg 79 437 kg
51 195 kg 80 450 kg
52 200 kg 81 462 kg
53 206 kg 82 475 kg
54 212 kg 83 487 kg
55 218 kg 84 500 kg
56 224 kg 85 515 kg
57 230 kg 86 530 kg
58 236 kg 87 545 kg
59 243 kg 88 560 kg
60 250 kg 89 580 kg
61 257 kg 90 600 kg

Moottoripyörän renkaan nopeus

Edellisessä esimerkissä käytettiin merkintää 47L, josta luku 47 kertoi renkaan kantavuuden. Nyt siirrytään kirjaimeen L, joka puolestaan kertoo renkaan nopeusluokituksen. Renkaan nopeusluokitus tarkoittaa suurinta nopeutta, johon tämä rengas on suunniteltu. Koska vakiomopon suurin sallittu nopeus on 45 km/h, eivät nopeusluokituksetkaan juuri vaikuta normaalin mopoilijan rengasvalintaan. Kevytmoottoripyörissä sekä moottoripyörissä tulee kuitenkin jo kiinnittää huomiota renkaan nopeusluokitukseen. Erityisesti ulkomailla, joissa suurimmat nopeudet voivat olla yli Suomen 120 km/h on renkaan nopeusluokituksella jo paljon merkitystä. Alla olevasta taulukosta näet, mitä huippunopeutta milläkin renkaalla saa ajaa. Esimerkiksi luokituksella 47L olevan renkaan suurin sallittu nopeus on 121 km/h.

Koodi Enimmäisnopeus
F 80 km/h
J 100 km/h
K 109 km/h
L 121 km/h
M 130 km/h
N 140 km/h
P 150 km/h
Q 159 km/h
R 170 km/h
S 180 km/h
T 190 km/h
U 200 km/h
H 210 km/h
V 240 km/h
Z/ZR 240+ km/h
W 270 km/h
Y 299 km/h

Rengasta valitessa renkaan nopeus- ja kuormitusluokkaan ei yleensä kiinnitetä huomiota. Asiansa osaava huoltoliike luonnollisesti valitseekin aina sopivan renkaan, mutta erityisesti itse rengasta ostaessa kannattaa myös näihin kiinnittää huomiota. Kantavuus- ja nopeusluokan ylittäminen voi aiheuttaa erittäin vaarallisia tilanteita, mikäli rengas pääsee hajoamaan suurissa nopeuksissa.

Kapeamman tai leveämmän renkaan asentaminen

Mopon vanne on suunniteltu tietylle rengasleveydelle, eikä vanteeseen kannata asentaa väärän kokoista rengasta. Liian leveän renkaan asentaminen kapeammalle vanteelle puristaa rengasta toisesta päästä kasaan jolloin renkaan seinämät eivät ole suorassa ja renkaalle suunnitellut pito-ominaisuudet, kuten rengaskuvion veden syrjäytys eivät toimi oikein. Liian kapean renkaan asentaminen taas aiheuttaa päinvastaisen ilmiön. Rengas painuu kasaan vannetta vasten ja pahimmillaan sen kyljessä oleva kumipinta, jonka ominaisuudet on suunniteltu kaarretta varten, joutuu kosketuksiin asfaltin kanssa jatkuvasti. Mikäli haluat vaihtaa pyörääsi leveämmän tai kapeamman renkaan, vaihda silloin myös haluamallesi rengasleveydelle sopiva vanne.

Sisärengas tai tubeless vanne

Moottoripyörän renkaassa on usein merkintä TL tai TT. Tämä merkintä kertoo, tarvitaanko renkaan kanssa sisärengas vai ei. TL = Tubeless, eli sisärengasta ei tarvita, kun rengas asennetaan tubeless vanteelle. TT = Tube Type, eli renkaan kanssa on aina käytettävä sisärengasta.

Jotkin mopon ja moottoripyörän vanteet ovat Tubeless -vanteita, jolloin niihin voidaan asentaa tubeless -rengas ilman erillistä sisäkumia. Useimmiten yhtenevällä vannekehällä varustetut puolavanteet ovat tubeless -vanteita kun taas pinnavanteet sekä halkaistavat vanteet vaativat erillisen sisärenkaan. Tämä ei kuitenkaan ole ehdoton sääntö, joten tarkasta vanteen valmistajalta, onko kyseessä tubeless vanne. Tubeless vanteet ovat herkempiä iskuille, pienikin vääntymä vanteessa voi vuotaa vähitellen renkaasta ilmaa ulos.

Tubeless renkaan voi asentaa myös tube type vanteelle, mutta tällöin sen kanssa on käytettävä erillistä sisärengasta.

Erityisesti pinnavanteissa on varmistettava, että vanteen sisällä on vannenauha. Vannenauha on kuminauha, joka kiertää vanteen sisällä ja suojaa sisäkumia vanteen pinnoilta, jotka voivat puhkaista sisärenkaan ajossa.

Tasapainotusmerkintä

Joissakin katurenkaissa on tasapainotusmerkintä, eli pieni värillinen täplä renkaan kyljessä. Yleensä tasapainotusmerkintä tarkoittaa renkaan kevyintä kohtaa, joka kannattaa asentaa siihen kohtaan vannetta, jossa on renkaan ilmanpaineen täyttöventtiili. Näin renkaan kevyin kohta kompensoi venttiilin tuomaa ylimääräistä painoa.

Rengaspaineet

Löydät oman mopon suositellut rengaspaineet mopon ohjekirjasta. Yleisohjetta tähän ei voi antaa, koska moni tekijä vaikuttaa siihen, minkälaiset rengaspaineet ovat parhaat juuri sinun mopoon tai moottoripyörään. Renkaan kyljessä on yleensä merkitty renkaan suurin sallittu paine (Max Load XXX), jota ei saa ylittää. Tarkasta pyöräsi rengaspaineet säännöllisesti ja noudata valmistajan suosituksia rengaspaineista. Oikeat rengaspaineet tekevät ajamisesta mukavampaa, lisäävät turvallisuutta kun renkaan oikea osa on kulloinkin kosketuksissa maanpinnan kanssa sekä pienentävät vierintävastusta ja näin tekevät ajamisesta taloudellisempaa.

Renkaan kuvio ja materiaali

Nyt kun tekniset yksityiskohdat on käsitelty, päästään lopulta renkaan valinnan parhaaseen vaiheeseen, eli rengaskuvioon. Mopoon ja moottoripyörään on saatavana paljon erilaisia renkaita, ja niiden kuviot voidaan jakaa karkeasti kahteen pääkategoriaan: nappularenkaisiin ja katurenkaisiin. Nimensä mukaisesti katurenkaat ovat asfaltille suunniteltuja renkaita ja nappularenkaat puolestaan soveltuvat maastoon. Mitä karkeampi maasto, sitä karkeampi nappulakuvio on hyvä nyrkkisääntö. Erityisesti huonolla säällä ja asfaltilla ajettaessa katurenkaan ominaisuudet korostuvat jo pienissä nopeuksissa.

Katurenkaan kuvion tarkoituksena on poistaa vettä asfaltin ja renkaan välistä mahdollisimman tehokkaasti, jolloin renkaan pito tienpinnasta paranee. Tästä syystä rengas tulee myös vaihtaa ajoissa, ennen kuin sen kuvio on kulunut liian matalaksi. Jos rengas ei pysty poistamaan tarpeeksi vettä pois sen tieltä, ei renkaan kontaktipinta pääse kosketuksiin asfaltin kanssa ja tämä johtaa vesiliirtoon, eli rengas kulkee vain veden päällä ilman kontaktia asfalttiin. Vesiliirrossa renkaalla ei ole lainkaan pitoa ja tällöin pyörää ei myöskään pysty ohjaamaan laisinkaan, joka voi johtaa todella vaarallisiin tilanteisiin liikenteessä. Renkaan pyörimissuunnalla on myös suuri vaikutus sen kykyyn poistaa vettä tieltään. Joidenkin suurien moottoripyörien eturengas saattaa olla saman kokoinen, kuin pienempien mopojen takarengas. Tämä ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että kyseinen rengas sopii sekä etu- että takarenkaaksi. Jos renkaan tuotetiedoissa on maininta ”etu” tai ”taka”, silloin rengas on tarkoitettu vain siihen käyttöön. Eturenkaan kuvio on usein takarenkaaseen nähden päinvastainen, ja se ei välttämättä toimi toisin päin asennettuna.

Nappularengaan taas tulee toimia pettävällä alustalla, eli esimerkiksi sorassa, hiekassa ja mullassa. Karkea nappulakuvio antaa hyvän pidon kun rengas pääsee uppoamaan maaperään, kun taas kovemmalla pinnalla suuret nappulat voivat aiheuttaa pomppimista.

Erityisesti kalliimmissa radiaalirenkaissa renkaan eri pinnat voivat olla eri kumiseoksia. Renkaan varsinainen kulutuspinta, joka on jatkuvasti kosketuksissa maan kanssa, lämpenee nopeasti ja saavuttaa optimaalisen pidon kun rengas on hieman lämmennyt. Renkaan kyljet puolestaan ovat kosketuksissa maanpinnan kanssa vain kaarteissa, jolloin ne eivät ole yhtä lämpimät normaalissa ajossa kuin renkaiden varsinainen kontaktipinta. Tästä syystä renkaan kyljet valmistetaan kumiseoksesta, jonka pito-ominaisuudet ovat paremmat jo matalammissa lämpötiloissa.

Lisätietoa oikean renkaan valinnasta saat asiakaspalvelustamme sekä myymälöiden henkilökunnalta.

Mopotuning – Rakenna mopostasi yksilöllinen ja näyttävä!

Posted on by Tuomo Puustinen
Rieju MRT tuning
Rieju MRT tuning
Mopojen tuning, eli mopon ulkonäöllinen rakentaminen, on suosituinta mopoille tehtävää muutosta. Mopojen ulkonäön muuttaminen voidaan tehdä vaihtamalla osia eri mallisiin tai eri värisiin, muokkaamalla osia itse tai rakentamalla jokin osa moposta kokonaan erilaiseksi, kuin se alun perin on ollut. Pidemmälle vietynä mopon tuunaaminen voi tarkoittaa myös moottorin osien vaihtamista, jolloin voidaan tuningista siirtyäkin mopon virittämisen puolelle. Tässä artikkelissa keskitytään kuitenkin lähinnä mopon ulkonäön muuttamiseen. Jos kaipaat inspiraatiota tai ohjeita yleisimpiin projekteihin, tutustu ja tilaa Moposportin YouTubekanava, josta löydät kymmeniä rakennus-, asennus- ja huolto-ohjeita videomuodossa.

Vakio-osien vaihtaminen

Vaikka nykyään mopot ovat jo uutena erittäin näyttäviä, halutaan moposta kuitenkin usein tehdä enemmän omistajansa näköinen. Yksinkertaisimmillaan mopon värimaailmaa saadaan muutettua vaihtamalla siihen esimerkiksi eri väriset tupet alkuperäisten tilalle. Moposportin verkkokaupasta löytyy esimerkiksi Domino tupeista yli 70 erilaista väri-kuvio -yhdistelmää, joista löytyy lähes varmasti jokaiseen makuun istuvat tupet. Tuppien vaihtaminen on yksinkertainen toimenpide joka vaatii vain vähän työkaluja. Joihinkin ohjaustankoihin voi vaihtaa myös tankopehmusteen, ja yleensä tuppien kanssa samaan värimaailmaan istuva tankopehmuste antaa mopon hallintalaitteille näyttävän ja omanlaisen ilmeen.

Yleisimpiin mopomalleihin on saatavana eri väreissä myös erilaiset peiteosat, kuten magneeton kansi, erilaiset tulpat ja korkit. Myös hallintalaitteet, kuten ohjaustanko, polkimet ja vivut ovat saatavana useassa eri värissä yleisimpiin mopomalleihin. Myös voimansiirron osat, kuten ketjut ja rattaat, ovat usein saatavana useassa eri värissä. Kun värin lisäksi halutaan tehdä muutoksia osien ulkonäköön, avaavat alumiiniset tuning -osat aivan uusia mahdollisuuksia. Monet osat, jotka on valmistettu vakiomopossa teräksestä, voidaan korvata CNC-koneistetuilla alumiiniosilla, joissa osien muodot voivat olla erilaisia kuin yksinkertaisissa, teräksestä työstetyissä osissa. CNC-koneistus tarkoittaa tietokoneohjelmallisesti ohjattua jyrsintä, jossa osan muoto kaiverretaan yhdestä alumiinipalasta jolloin osaan voidaan kaivertaa paljon erilaisia muotoja joita ei voida saavuttaa esimerkiksi teräsputkea muotoilemalla. Esimerkiksi Monkey type -mopoihin on saatavana erilaisia, kestävistä alumiiniseoksista koneistettuja takahaaruikoita jotka poikkeavat selvästi vakiotakahaarukan muodosta.

Valojen vaihtaminen

Mopon ajovalo antaa ilmeen mopon keulalle. Suosittuja muutoksia erityisesti enduromopoihin onkin uuden valomaskin vaihtaminen. Yleensä valomaski käsittää sekä varsinaisen ajovalon että sen kehysmuovin ja ”numerokilven” ajovalon yläpuolella. Koska enduromopojen muotoilu tulee vahvasti motocross -maailmasta, on niiden ajovalon yläpuolella yleensä paikka crossimopoista tutulle kisanumerolle. Suosittuja valomaskimalleja ovat esimerkiksi Racetech V-Face, josta on saatavana paljon eri värivaihtoehtoja, sekä Forte KTM type valomaskit ja eri Polisport valomaskimallit. Tieliikennekäytössä on tärkeää varmistaa, että valomaskin ajovalossa on E-hyväksyntä, jolloin se on hyväksytty myös tieliikenteeseen.

Valomaskin lisäksi valopuolella vilkkujen vaihto on suosittua. Nykyaikainen led-teknologia mahdollistaa paljon uusia tapoja toteuttaa mopon suuntavilkku. Pienen kokonsa ansiosta ledeillä voidaan toteuttaa esimerkiksi erittäin pienikokoiset vilkut, joiden leveys saattaa olla vain alle 3 cm kiinnityspisteestä. Ledien avulla voidaan myös toteuttaa uusista henkilöautoista tuttuja sekventiaalivilkkuja, joissa vilkun oranssi merkkivalo ”piirtyy” sisältä ulospäin luoden näyttävän animaation. Muita suosittuja vilkkumalleja ovat esimerkiksi eri väreissä saatavat, edulliset mininuoli vilkut.

Mopon takavalon tilalle on saatavana paljon erilaisia vaihtoehtoja. Monissa enduromopoissa mopon rekisterikilven teline on rakennettu raskaaseen takalippaan, jolloin takapää saattaa olla tuunattuun mopoon liian raskas. Tukevampi rakenne on tehnyt takapäästä kestävämmän käytössä, mutta sen kustannuksella takapää on raskaan näköinen. Moposportin valikoimasta löydät lokasuojajatkeet, joihin saat kiinnitettyä takavalon, vilkut sekä rekisterikilven huomaamattomammin kuin alkuperäiseen. Monkey type mopossa taas halutaan usein korvata alkuperäinen tavarateline tuning mallilla. Tällöin takapäähän on asennettava myös erillinen kilventeline, jossa on paikat myös takavalolle sekä vilkuille.

Monesti erityisesti näyttelymopoihin asennetaan normaalien käyttövalojen lisäksi tehostevaloja, jotka on helppo toteuttaa erilaisten led-valonauhojen avulla. Led-tekniikka mahdollistaa eri väriset ja juuri halutun mittaiset tehostevalot jotka on helppo kiinnittää liimapinnalla mopon rakenteisiin ja joita voi käyttää kytkemällä niihin 12V sähkön. Tällaiset näyttelykäyttöön asennettavat lisävalot kannattaa jättää erillisen katkaisijan taakse, jolloin ne voidaan kytkeä päälle vain näyttelytarkoituksessa. Kaikki lisävalot eivät ole Suomessa hyväksyttyjä tieliikenteessä, eli ajon ajaksi ylimääräiset valoasennukset kannattaa kytkeä pois päältä.

Tarrat ja tarrasarjat

Mopoihin on saatavana rajallisesti mallikohtaisia tarrasarjoja, mutta helpoin tapa vaihtaa mopon katteiden ilmettä on tarra-arkin muotoon leikkaaminen. Koska mopojen kateosat muotoillaan yleensä voimakkaasti, niihin ei ole helppoa asentaa tasaista tarra-arkkia ilman, että teipin alle jää ilmakuplia ja teipin pinta rypistyy. Laadukkaat vinyylitarrat pystyy kuitenkin asentamaan mopon katteisiin lämpöpuhaltimen avulla. Tarraa vedetään vähitellen kateosan päälle ja kuumennetaan samalla kevyesti lämpöpuhaltimella niin, että teippi mukautuu katteiden muotoon. Lopuksi teippi leikataan katteen muotoon käyttämällä tarkkuusveistä. Hyvän teippauksen todellinen salainen ase on kärsivällisyys ja riittävä aika.

Mikäli et halua asentaa mopoon koko katteita peittävää tarrasarjaa, valikoimasta löytyy paljon erilaisia irtotarroja, joilla viimeistelet mopon ulkonäön. Joihinkin vanteisiin voidaan myös asentaa vanneteippi kiertäään vannekehää. Joissakin vanneteipeissämme on mukana muovinen asennusohjuri, jolla vanneteipin saa koko matkalta samalle etäisyydelle vanteen laidasta.

Rakennettujen mopojen näyttelyt

Suomessa järjestetään useita moottoripyöränäyttelyitä, joissa on usein myös rakennettujen mopojen näyttely. Kun olet saanut rakennettua Suomen tyylikkäimmän mopon, kannattaa se tuoda myös muiden nähtäväksi. Esimerkiksi Helsingin MP-messujen yhteydessä järjestettävä Petrol Circus Custom Bike Show, Jyväskylässä järjestettävä Keski-Suomen Moottoripyöränäyttely sekä Kuopion MP-näyttely toivottavat molemmat myös tuunatut mopot tervetulleiksi.