Vuosina 1958 ja 1959 tyyppikatsastettiin vuosittain yli sata mopomallia, jotka olivat pääosin tuontimalleja. Mopon vakuutuskilpien määrä oli enimmillään vuonna 1967, jolloin niitä oli käytössä lähes 470 000. Elintason nousun myötä Suomi autoistui ja mopedista muodostui vähitellen pääosin nuorison harrastusväline. Olli J. Ojasen ja Jussi Muotialan Veteraanimopedit -kirja tehtiin noin neljännesvuosisata sitten.

Kirjasta on otettu monta painosta, joista yksi on päivitetty versio mm. värikuvien osalta. Aiheesta on tullut paljon uutta tietoa ja yhä tuoreemmista mopomalleista tulee harrastuskohteita. Päädyttiin tekemään täysin uusi kirja veteraanimopedeista, joka painottuu tuontimopoihin.

Mopolainsäädäntö astui Suomessa voimaan viitisen vuotta suuria mopedien valmistajamaita myöhemmin. Näissä kotimaan kysyntä oli osin jo täytetty ja teollisuus etsi vientikohteita. Niinpä Suomeen tuli 1950-luvun lopulla eri valmistusmaista laaja kirjo harvinaisiakin tuontimopomalleja, jotka poistuivat pian markkinoilta kotimaisten tehtaiden saadessa tuotantonsa kunnolla käyntiin. Kirjavuutta mopokantaan toivat vielä 1950-luvulla, ennen mopolainsäädäntöä myydyt, tuolloin moottoripyöriksi rekisteröidyt mallit. Kova kysyntä siivitti myös nk. merimies- ja muuta harmaatuontia. Erikoisempaakin kalustoa siis veteraanimopoharrastajille maastamme löytyy.

Kaikista kolmesta suuresta kotimaisesta mopotehtaasta on Alfamer julkaissut omat teoksensa, joita uusi teos täydentää. Näissä kirjoissa (Pappa-Tunturista Tigeriin, Solifer –meidän mopedi ja Mopoja ja Jopoja) kotimaiset mallit on jo melko kattavasti käsitelty. Tuontimopojen lisäksi kirjasssa käydään läpi myös pienien suomalaistehtaiden (Pyrkijä, Kone ja Terä , OTTO ja SUPO) mopedeita. Näiden valmistajien mopomalleista osa perustui suoraan tuontimalleihin, jotka vain nimettiin uudelleen kotimaisella merkillä. Mopomerkkejä ja -malleja käsitellään valmistusmaittain.

Kirjassa annetaan Veteraanimopedit -kirjan tavoin myös entisöintiohjeita, kerrotaan konservoinnista ja käsitellään veteraanimopediharrastusta yleensäkin. Lopun liiteosassa on myös tarpeellista numerotietoa aiheesta. Kirja auttaa mm. oman veteraanimopedin merkin ja iän määrityksessä. Mukana on myös moponmoottoreiden nk. räjäytyskuvia.

Artikkeli Kirja ”Moninaisia mopoja”, Tuontimopedien historiaa suomessa julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Kirja kuvaa Saabin tarinaa 1930-luvulta nykypäivään, näkökulma on Saabin ja Suomen liitossa sekä Saabin roolissa valtiovallan työkaluna. Saabin suomalaisessa tarinassa korostuu Uudenkaupungin autotehtaan suuri merkitys. Kirja valottaa Saabin merkitystä suomalaisessa työllisyydessä ja teollisuuspolitiikassa.

Kirjan kirjoittaja on Mika Koskinen, Juha Pietikäinen on puolestaan kirjoittanut suomalaisen Saabin rakentajia -kuvaavan luvun. Kirjan loppupuolella muutama saabisti jakaa oman tarinansa. Saabilla on edelleen suomalaisten mielissä kansallinen leimansa.

Yli kolme vuosikymmentä Saab ehti profiloitua hyvin suomalaiseksi autoksi. Vaikka Saabeista on vain muistoja jäljellä, ovat ne monille suomalaisille merkityksellisiä.

Artikkeli Kirja, Suomalaisen saabin jäljillä julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Tunturin vahva asema Suomen markkinoilla perustui osin onnistuneeseen moottorivalintaan. Itävaltalainen puhallinjäähdytteinen Puch osoittautui luotettavaksi. Alkuvuosina mopedi oli pääosin arkinen aikuisväestön ajokki esimerkiksi työmatkoilla ja monen talouden ensimmäinen moottoriajoneuvo.
Jatkossa mopedista tuli yhä enemmän nuorison vapaa-ajan ajopeli. Tunturi-mopedeita myytiin kaikkiaan yli 400 000. Tunturin mopotuotanto päättyi Tiger-malliin 1996.

ISBN:978-952-472-306-0

Artikkeli Kirja, Pappa-Tunturista Tigeriin julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Jo aiemmin on Alfamer julkaissut teokset kahden suurimman kotimaisen mopotehtaan, Tunturin ja Soliferin, tuotannosta. Helkama oli kolmas suuri kotimainen valmistaja. Omaan teolliseen tuotantoon loi pohjan Helkaman toimiminen vuosikymmenien ajan polkupyöräkaupassa. Helkamalla kehiteltiin sekä mopedi- että polkupyöräpuolella omaperäisiä malleja, joilla pyrittiin jopa vientimarkkinoille. Helkama-yhtiöiden harjoittamaa moottoripyöräkauppaakin kirjassa sivutaan.

Kirjassa käsitellään Helkaman kaksipyörätuotantoa vuosimalleittain, mikä helpottaa oman Helkama-veteraanin iän määrittämisessä. Ohjeita annetaan myös Helkama-veteraanimopedin tai -polkupyörän entisöintiin. Liiteosassa on numerotietoa ja mm. Helkaman käyttämien moottoreiden räjäytyskuvia ym.

ISBN:978-952-472-332-9

Artikkeli Kirja, Mopoja ja Jopoja julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Suomi oli vuoteen 2014 saakka voittotilastojen ykkönen, mutta vuonna 2015 ranskalaiset ovat nousseet
tasamäärään suomalaisten kanssa.

ISBN:978-952-472-248-3

Artikkeli Kirja, Rallin kultaiset vuosikymmenet julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Solifer – meidän mopedi -kirjassa on kaksi tarinaa. Ensimmäinen kertoo Solifer-tehtaan alkuvaiheista
ja kehittymisestä merkittäväksi mopeditehtaaksi. Samoin siinä kerrotaan Solifer-merkin synnystä ja
mopedien suunnittelusta, valmistuksesta ja markkinoinnista. Toinen osa kertoo itse Solifer-mopedeista,
niiden rakenteista ja teknisistä ominaisuuksista. Siinä esitellään myös kaikki eri vuosina markkinoille
tulleet mallit tunnistetietoineen.

ISBN:978-952-472-110-3

Artikkeli Kirja, Solifer – Meidän mopedi julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Pyöräkirja ja hieman tervettä järkeä ja taitoa riittävät pyöräilijälle, jotta hän selviytyy pyöränsä
säännöllisestä huollosta, pienistä korjauksista ja jopa suuremmasta perushuollosta.

ISBN:978-952-472-186-8

Artikkeli Polkupyöräkirja julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Artikkeli Mopedit Suomessa, 50-, 60- ja 70-luvuilla julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.

Oppaassa käsitellään tarkemmin seuraavat mallit: Helkama AX, Helkama CR, Helkama Raisu, Honda Z50
(Monkey), Solifer-Suzuki PV50, Solifer-Suzuki R, Solifer-Suzuki S1, Tunturi Break, Tunturi Hopper, Tunturi Super
Sport, Tunturi Tiger.

Artikkeli Korjausopas, mopot julkaistiin ensimmäisen kerran Moposport.